Tanssiva Muumilaakso palaa ohjelmistoon keväällä 2025

 

Ari Ijäs © Moomin Characters™

 

 

 

 

 

 

 

Hei taas kaikki,

Maaliskuussa 2025 juhlistamme Tanssiva Muumilaakso -esityksin ensimmäisen muumitarinan Muumit ja suuri tuhotulva 80. juhlavuotta. Tanssiva Muumilaakso on myös mukana Tampereen kaupungin Taidekaari-kulttuurikasvatusohjelmassa syksyllä 2025. Tilausnäytöksissä yli 2000 Tampereen 2.-luokkalaista näkee esityksen ja osallistuu siihen liittyviin tanssityöpajoihin.

Matka tanssivien Muumien kanssa jatkuu yhä. Hurraa! Onnea Muumit.

Pe 14.3. klo 18
La 15.3. klo 14
Ti 18.3. klo 10
To 20.3. klo 18
La 22.3. klo 14
Ti 25.3. klo 10
Ti 25.3. klo 18

Hällä-näyttämö
Hämeenkatu 25
33200 Tampere

Tanssiva Muumilaakso

Muumimuistelua Osa 1: Klovharulta Fukuokaan ja Shanghaihin

Photos: Samuli Roininen

Photo: Ari Ijäs, Copyrights: Moomin Characters Ltd

Hei taas,

Muistelusta. Kaikki me muistelemme. Luova muistelu kuuluu elämään. Joulukuussa juhlittiin Tanssivan Muumilaakson kanssa täysiä vuosia. Tuntuu että nyt puoli vuotta myöhemmin eletään aivan eri maailmassa. Pidetään toisistamme huolta tässä pandemiassa.

Tässä blogissa ollaan myös muisteltu tehtyä matkaa. Tanssivan Muumilaakson matkassa on 10 vuodessa kertynyt melkoinen määrä muistoja aina Klovharulta Fukuokaan ja Shanghaihin.

Miten kaikki alkoi? Aivan aluksi ihastuimme Toven Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia -novellikokoelmaan. Se puhutteli kaikessa fyysisyydessään, ja siinä matkattiin paikasta ja psyykkisestä tilasta toiseen. Teos on täynnä tanssivia eteenpäin kaatuvia tai pyörremyrskyn lailla kiitäviä olentoja. Välillä ollaan aivan liikkumatta.

Vuonna 2020 Tanssiva Muumilaakso jatkaa matkaansa kiertue-esityksin ja suunnitteilla on loppuvuodesta esityksiä myös kotinäyttämölle. Muistelukin jatkuu. Nähdään pian taas. 

Tanssiva Muumilaakso 10 vuotta!!!

Photo: Ari Ijäs, Copyrights: Moomin Characters Ltd

MD:n yksi suosituimmista koko perheen esityksistä Tanssiva Muumilaakso palaa takaisin ohjelmistoon 20.-22.helmikuuta 2020. Samalla juhlistamme esityksen 10-vuotissyntymäpäivää. Esityksiin on luvassa pieniä juhlallisuuksia, joista tiedotamme myöhemmin.

Tervetuloa juhlimaan kanssamme. 😀💔💔💔

Esitysajat: Esityskalenteri

Tulossa viimeiset kotiesitykset

Photo: Ari Ijäs, Copyrights: Moomin Characters Ltd

Tanssiteatteri MD:n Tanssiva Muumilaakso nähdään viimeistä kertaa Hällä-näyttämöllä 16. ja 19. syyskuuta. Lisäksi Tanssiva Muumilaakso on mukana Tampereen kaupungin Taidekaari-kulttuurikasvatusohjelmassa, jonka myötä sadat Tampereen tokaluokkalaiset pääsevät tutustumaan tanssiteatteriin.

Tove Janssonin Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia -kirjaan pohjautuva Samuli Roinisen koreografia ja Heikki Mäenpään säveltämä Tanssiva Muumilaakso ja sen pikkusisarteos Kurkistuksia Tanssivaan Muumilaaksoon jatkavat kotiesitysten jälkeen Tanssiteatteri MD:n kiertueohjelmistossa. Tänä syksynä muumit nähdään kiertueella mm. Kiuruvedellä, Salossa, Jyväskylässä ja Nokialla.

Tanssiva Muumilaakso on yksi MD:n suosituimmista lasten tanssiteatteriesityksistä. Koko perheen tanssiseikkailussa ihastuttavina muumihahmoina tanssivat ja tassuttelevat Tanssiteatteri MD:n tanssijoiden lisäksi myös Tampereen Musiikkiakatemian opiskelijat.

Tanssiva Muumilaakso palkittiin Shanghai EXPO 2010 -kulttuuripalkinnolla Shanghain maailmannäyttelyssä vuonna 2010. Esitys on valloittanut niin Suomessa kuin ulkomailla jo lähes viiden vuoden ja miltei kahden sadan esityksen verran. Tanssivat muumit ovat vierailleet muun muassa Ruotsissa, Saksassa, USA:ssa sekä Japanissa.

Tervetuloa Hällä-näyttämölle!

On the Road Part 25: Porvoo

Photo: Ari Ijäs, Copyrights: Moomin Characters Ltd

 

Hei vaan taas,

Menossa Porvooseen. Tanssiva Muumilaakso esitettiin tänä keväänä Porvoon Taidetehtaalla. Kiitos hauskasta palautteesta.

Nyt juhlavuoden tapahtumat jatkuvat Porvoossa kirjallisuusseminaarilla,"Kaikki on hyvin epävarmaa, ja juuri se tekee minut levolliseksi"

"Ensimmäisessä kirjallisuusseminaarissamme keskitymme kahteen teemaan: Mereen ja eksistentialismiin. Molemmat ovat inspiroineet ja kiehtoneet ihmistä: meren avoituksellisuus, mahdollisuuksia täynnä, vapauden ja seikkailun symboli. Tove Janssonille meri oli kaikki kaikessa. Hänen tuotannossaan meri ja sen esille tuomat suuret arvoitukset ovat keskeisessä roolissa."  
 

Itse olen miettinyt aihetta Tove ja eksistentialismi. Mietin Tanssivaa Muumilaaksoa ja Toven suhdetta tanssiin. Tulin lainanneeksi japanilaista sanontaa ja kirjoittaneeksi jotain tällaista alustukseksi aiheesta: ”Olemme kaikki hölmöjä, tanssimmepa tai emme. Joten voimme aivan hyvin tanssia.” Tätä tanssimisen hölmöyttä täytyy varmastikin vielä vähän avata lisää. Uskon, että pitää olla hieman hölmö tanssiakseen. Tai sanotaan se näin päin, ehkä vähän väärin päin, että tanssijana elääkseen pitää oppia hölmöilemään, jopa tekemään itsensä naurunalaiseksi. On opittava olemaan myös heikoilla jäillä ja hämärässä. Toimimaan vaiston varassa ja unohtamaan välillä esteettiset tai moraaliset vaatimukset. Ja onnistuessaan siellä hämärässä näkyy joskus kirkas valo, sanoisin, että se on tanssin oivallus olemassaolosta.

Tervetuloa siis kirjallisuusseminaariin.


Lisää Porvoon kirjallisuusseminaarista:
Litteraturseminarium

On the Road Part 27: Kotka

Hei vaan,

Lasten Meripäivät kutsui Kurkistuksia Tanssivaan Muumilaaksoon -esityksen Kotkaan. Ja mukavaa oli.

Esitykset olivat Toivo Pekkasen koulun pihassa ulkolavalla lauantaina 26.7. klo 11.30 & 15

Kiitoksia kaikille. Ja hauskaa hellekesän jatkoa.


Tanssivan Muumilaakson kotiesitykset jatkuvat Tampereella Hällä-näyttämöllä tiistaina 16.9. klo 18.30. Tervetuloa.

Mediaseurantaa Osa 21: Muumipapan eksistentialistinen melankolia

Tove Janssonin kuvitus Tampereen taidemuseon Muumilaaksossa

Musta aurinko - melankolian kulttuurihistoriaa, osa 9/12.

Muumipappa on ajautunut mukavuudenhaluisen kuisti-isän rooliin ja alkaa kysyä itseltään, kuka oikeastaan on. Tätä eksistentialistista kriisiä käsittelee Musta aurinko - melankolian kulttuurihistoria ohjelma, joka on hienosti toteutettu ja aidosti kiinnostava radiotuotanto. Toven tekstiä ja esimerkiksi Martin Heideggerin ajatuksia lainaten ohjelma on vangitseva ajatuksia herättävä tutkielma melankoliasta.

"Miksi toimittaja löytää itsensä kirjoittamasta kirjettä Muumimammalle? Pääroolissa eivät kuitenkaan ole Albert Camus'n tai Jean Paul Sartren tapaiset eksistentialistit, vaan Muumipappa ja oikeastaan koko muumiperhe. Mitä tapahtuu kun Muumipappa saa eksistentialistiseen melankoliaan johtavan kriisin ja vie koko perheen majakkasaarelle?"

Toimittajana ohjelmassa on Kaisa Pulakka. Musta aurinko -sarjassa perehdytään 12 jakson ajan  melankolian tunteen historiaan. Sarja liikkuu historiassa, mutta peilaa sitä meidän aikaamme.

Käykää kuuntelemassa YLE Radio 1:ssä. Vaikka tiedän, että toista on vaikea neuvoa näissä asioissa, eikä merta edes voi ymmärtää.

ohjelmaopas.yle.fi

On the Road Part 23: The Night of the Museums

Hei vaan,

Tiesitkö että museoiden yössä tapahtuu taas kummia. Tampereen taidemuseon Muumilaaksossa voi lauantaina 17.5. klo 18 nähdä tanssivia muumeja, kun Tanssiteatteri MD:n Kurkistuksia Tanssivaan Muumilaaksoon esiintyy museolla.

Tervetuloa katsomaan ja laulamaan, tanssimaan ja tietysti myös taputtamaan menossa mukana.

 

The Night of the Museums takes place in Tampere on Saturday, 17th May 2014. The museums and other cultural institutions taking part in this nocturnal event offer a wide range of exhibitions, guided tours and other programme events until midnight.

Lisätietoja / Further information:
The Night of the Museums
Museoiden yö
Muumilaakso 

Nysse lähti!

Ja tiesitkö että Museoiden yönä pääsee Museoiden yö -bussilla kätevästi siirtymään kohteesta toiseen. Tampereen joukkoliikenteen Museoiden yö -linja liikennöi museokohteiden välillä kello 18-23.30. Ensimmäinen bussi starttaa Tampellan Kelloportilta klo 18. Bussin kyytiin pääset tapahtumaranneketta esittämällä. Ei kun kyytiin!

Mediaseurantaa Osa 20: Leikkiminen kannattaa

Photo: Ari Ijäs, Copyrights: Moomin Characters Ltd

Tämän viikon Helsingin Sanomien Torstai -liitteessä on paitsi erinomainen portugalilaisen äyriäispadan resepti myös toimittaja Anna Tommolan juttu  "5 syytä leikkiä aikuisena". 

Tommola kirjoittaa että "1. Leikkiminen on hauskaa, mutta lisäksi fyysinen temppuilu, yhteispelit, pelleily ja kuvittelu kehittävät älyä, sosiaalisia taitoja ja luovuutta. Näin toteaa yhdysvaltalainen leikintutkija ja psykiatri Stuart Brown. "

Kuka Stuart Brown? Googlettaessa löytyy, että Brown on leikin tutkimuksen pioneereja Yhdysvalloissa. Hän uskoo leikin, huumorin, pelien sekä hyväntuulisen mellastuksen, flirtin ja fantasian olevan ihmiselle tärkeää muutenkin kuin pelkän hauskan pidon vuoksi. Stuart sanoo, että lapsena paljon leikkineet tulevat aikuisina olemaan onnellisia ja fiksuja, ja ne, jotka jatkavat leikkimistä myös aikuisina voivat tulla vielä fiksummiksi missä iässä tahansa. Leikki pitää mielen terävänä.

Niin, Tommola jatkaa listassaan, että

"2. Ihmisellä on luontainen tarve uppoutua näennäisen hyödyttömiin asioihin." 

"3. Spontaanius, heittäytyminen ja hölmöily ovat yhteydessä psyykkiseen hyvinvointiin."

"4. Leikkisyys viehättää. Tutkimusten mukaan sillä on tärkeä rooli parinmuodostuksessa: naisessa leikkisyys viestii nuoruudesta ja terveydestä ja siten lisääntymiskyvystä, miehestä se tekee vähemmän uhkaavan."

Lopuksi Tommola toteaa, että "5. Aikuisetkin heittäytyvät leikkimään harrastaessaan vaikkapa sirkuslajeja, teatteria tai roolipelejä. "

Tai voimme siis vaikka heittäytyä tanssimaan. Ihan hölmön hommaa ja aivan turhaa. Ja hyvä niin.


Lukekaa lisää lapsuudesta ja luovuudesta:  

TED Ideas worth spreading
Center for Childhood Creativity

Muumimaisia ajatuksia vuoden jokaiselle kuukaudelle

Copyrights: Moomin Characters Ltd

Tuttifrutti Magazine julkaisee juhlavuoden kunniaksi joka kuukausi ajankohtaisen lainauksen Tove Janssonin Muumi-kirjoista. Käykää lukemassa. Lehdellä on myös oma osio miehille: Lattepappa -sivuilla perehdytään ajanviettovinkkeihin ja arkisen elämän haasteisiin muotia ja ihonhoitoa unohtamatta.

Lue lehdestä minne Lattepappa suuntaa huhtikuussa.


Tuttifruttimagazine.com

Kevään 2014 esityskalenteri

Photo: Samuli Roininen, Copyrights: Moomin Characters Ltd

Hei taas,

Tanssivan Muumilaakson ja sen pikkusisarteoksen Kurkistuksia Tanssivaan Muumilaaksoon esitysten kevään kalenteri alkaa olla valmiina. 

Tervetuloa katsomaan.  

Tanssiva Muumilaakso 
Hällä-näyttämö, Tampere

La 15.2. klo 14.00

Ke 19.2. klo 18.30

To 20.2 klo 9.30
La 22.2. klo 14.00

Varaukset: puh. 050 556 6025, liput@tanssiteatterimd.fi

Lippuja myy myös Piletti.

Tanssiva Muumilaakso
Taidetehdas; Avanti-sali, Porvoo
Pe 14.3. klo 18.00
Liput: Taidetehdas
Lisätietoja: visitporvoo.fi

Kurkistuksia Tanssivaan Muumilaaksoon

Tuusula, Skidiviikko, Hyökkälän koulu 
Su 16.3. klo 15.00
Lisätietoja Tuusulan Skidiviikko

Kurkistuksia Tanssivaan Muumilaaksoon

Tampereen taidemuseon Muumilaakso, Tampere
La 17.5. klo 18.00 

Lisätietoja: Museoiden Yö

Tanssiva Muumilaakso

Oulun lasten ja nuorten teatterifestivaali
Oulun kaupungin teatteri, suuri näyttämö, Oulu
Ma 19.5. klo 18.30
Ti 20.5. klo 10.00
Lisätietoja: Oulun lasten ja nuorten teatterifestivaali
 

Kurkistuksia Tanssivaan Muumilaaksoon
Viikinsaaren tanssipaviljonki, Tampere 
La 14.6. klo 15.00
Lisätietoja: Suomen Hopealinja

Kurkistuksia Tanssivaan Muumilaaksoon 
Viikinsaaren tanssipaviljonki, Tampere 
kesätiistaisin 24.6., 8.7., 22.7. ja 29.7. 
Esitykset n. klo 12.45
Lisätietoja: Suomen Hopealinja 

Kurkistuksia Tanssivaan Muumilaaksoon 
Lasten Meripäivät, Kotka, la 26.7. klo 11.30 & 15
Lisätietoja Lasten Meripäivät 

Mediaseurantaa Osa 19: Tositarinoita lastensuojelusta

Photo: Ari Ijäs, Copyrights: Moomin Characters Ltd

Hei taas,

Tämän päivän Helsingin Sanomien kaupunkitoimittaja Päivi Punkka kirjoittaa tärkeästä, mutta monesti hiljaiseksi vaietusta asiasta, lastensuojelun arjesta otsikolla Tositarinoita lastensuojelusta. Seitsemän tositarinaa perheistä, joissa omat voimavarat eivät ole enää riittäneet. Kun aikuinen ei ole enää jaksanut olla aikuinen, lapsi on monesti vaarassa menettää oikeutensa olla lapsi.

"Vaikka vanhempi tietäisi perheen tarvitsevan apua, vastaus lastensuojelun mukaantuloon voi olla raivo, suru tai viha. Vaikka omat voimat, keinot ja usko ovat loppuneet jo ajat sitten. Vaikka lapsen elämä rynnii kovaa vauhtia väärään suuntaan."

Lapset, ja aikuiset tarvitsevat joskus toisen aikuisen apua. Hyvää tehdään monesti hiljaa ja ilman otsikoita. Toisinaan taas otsikot voivat auttaa asian onnistumiseen. Lehden toisella aukeamalla kirjoitetaan Toven juhlavuoden tapahtumista. Toven juhlavuosi näkyy myös monina hyväntekeväisyyshankkeina. Toimittaja Suvi Ahola kirjoittaa Helsingin Sanomien kulttuurisivuilla tänään näin:

"Muumituotteiden lisenssihaltioiden kanssa Moomin Characters kerää juhlavuonna lastenjärjestö Unicefille summan, jonka arvioidaan kohoavan jopa miljoonaan euroon(...) "Nopein tapa muuttaa maailmaa on se, että opetetaan tyttöjä lukemaan", Moomin Charactersin toimitusjohtaja Roleff Kråkström arvio projektia." Kirjailijan juhlintaan tällainen auttaminen istuu luontevasti."

Tovelle lapsi ja lapsen oikeus ja kyky katsoa maailmaa omalla tavallaan on aina ollut tärkeä aihe taiteessaan. Toven kirjoissa muumiperhe on se, josta voi ottaa etäisyyttä omien probleemien selvittelyyn, ja sitten taas palata muiden pariin. Tove Jansson -seuran sivuilla tätä perheen ja yksilön vuorovaikutussuhdetta kuvataan näin:

"Kaikkien muumikirjojen miljöönä on laakso, jonka keskellä asuu omalaatuinen muumiperhe sinisessä kaakeliuunia muistuttavassa talossa. Keskushenkilö on Muumipeikko vanhempineen; heitä ympäröi laaja joukko ottolapsia, sukulaisia, esi-isiä, naapureita, ystäviä ja pelottavia muukalaisia. Kirjoissa joudutaan yleensä seikkailuun tai katastrofiin (tulva, maailmaa uhkaava komeetta, hirmumyrsky, taika, merihirviö), johon liittyy matka ja siltä paluu. Lopussa muumien kotielämä palautuu aina turvallisiin uomiinsa, ja kirjat päättyvät poikkeuksetta yhteiseen juhlaan. 

Muumikirjojen suosiota selittävät varmasti eniten niiden psykologinen osuvuus ja kyky, jolla kirjailija tasapainottelee lapsen ja aikuisen maailman välissä. Muumikirjat ovat sekä lasten että aikuisten kirjoja."

Tove Jansson -seura

Lasten ja aikuisten kulttuuria. Lasten kulttuuria, niin aikuisten kuin lasten itsensä tekemää. Aikuisten ja lasten yhdessä ja toisilleen tekemään kulttuuria. Perheen omaa yhteistä kulttuuria.

Tätä kaikkea on tärkeää olla tekemässä.

Samuli Roininen
Tanssiteatteri MD

Mediaseurantaa Osa 18: Lastenkulttuuri nyt!

Photo: Ari Ijäs, Copyrights: Moomin Characters Ltd

Hei vaan,

Vuonna 2014 tulee siis kuluneeksi 100 vuotta Tove Janssonin syntymästä.

Tanssiteatteri MD ja Tanssiva Muumilaakso juhlistavat juhlavuotta helmikuun kotiesityksillä Hällä-näyttämöllä sekä kiertueella Suomessa ja ulkomailla!

Juhlavuoden tapahtumista löytyy tietoa monesta eri paikasta. Käykää vaikka lukemassa Kaksplus -lehden perheblogia Lastenkulttuuri nyt!, jota kirjoittaa Kaksplussan ja Annan toimittaja, äiti ja kulttuuriaddikti Saga Wiklund. Hän kirjoittaa juhlavuoden monista tapahtumista. Muumien historiasta Saga muistuttaa, että Muumilaakso syntyi vastareaktiona sodalle. Se jääkin ehkä unohduksiin, kun juhlimme muumilaakson luojaa. Muumit ovat matkanneet pitkän matkan.

"Sotavuodet muokkasivat yllättävän paljon Tove Janssonin taiteilijan uraa: muumitarinat syntyi oikeastaan vastareaktiona sota-ajan surulle, pelolle ja ankeudelle. Muumilaakso oli taiteilijalle värikäs, ihana ja turvallinen pakopaikka, jossa kaikki oli mahdollista. Tuula Karjalainen kuvaa näitä asioita uudessa Jansson -elämäkerrassaan Tee työtä ja rakasta (Tammi 2013)."

"On jännittävää, että Muumi-sarjakuvien täytyi tulla ensin suosituiksi Britanniassa ennen kuin ne kelpasivat suomalaiselle lehdistölle. Muumi-sarjakuvaa julkaistiin 1950-luvulla päivittäin maan suurimmassa iltapäivälehdessä The Evening Newsissä. Myös joidenkin Toven kirjojen kääntäminen suomeksi kesti yllättävän kauan – mutta kun muumit löivät läpi itsensä, suosio oli todella suuri. Taidemaalarista tuli loppuiäkseen muumien äiti. Muumit pysyivät, vaikka Jansson teki paljon muutakin, kuten kirjoitti novelleja ja maalasi edelleen. Välillä Tove suorastaan tuskastui siihen, että peikot seurasivat häntä aina ja kaikkialle."

Blogit.kaksplus.fi

Saga kirjaa blogissaan myös poimintoja juhlavuoden monista tapahtumista. Itse olen aikeissa vierailla ainakin Porvoon Kirjallisuusseminaarissa: ”Kaikki on hyvin epävarmaa, ja juuri se tekee minut levolliseksi.” 8. – 10.8.2014. Näin on.

Hauskaa vuotta 2014.

Samuli Roininen
Tanssija-koreografi
Tanssiteatteri MD
 

On the Road Part 22: Riihimäki

Photo: Ari Ijäs, Copyrights: Moomin Characters Ltd

Hei vaan taas,

Tanssiteatteri MD on kutsuttu esittämään Riihimäen Teatteriin Tanssivaa Muumilaaksoa lauantaina 5. lokakuuta. Kiitos kutsusta! 

Welcome to Riihimäki Theatre!


Dance Theatre MD presents Dancing Moominvalley
Sat 05-10-2013 at 15.00

More info and tickets:
Riihimäki Theatre

See You there,

Dance Theatre MD

Mediaseurantaa Osa 17: Pitääkö tanssista kirjoittaa?

Kuva: Samuli Roininen, ©Moomin Characters™

Hei taas,

Viimeksi mietin kulttuurikirjoittamisen ansaintalogiikkaa. Siitä miten kulttuurista kirjoittamisen arvo määräytyy sen tuottaman taloudellisen lisäarvon pohjalta. Mietin tätä logiikkaa ja sitä, jääkö toimituksilla tässä huomaamatta se, että juuri kulttuurijournalismi saa sanomalehden tuntumaan 'erityiseltä'. Lehdellä on joku suhde maailmaansa. Se suhde ei ole sama kuin toisella lehdellä. Lehti haluaa osallistua keskusteluun, kertoa ja tehdä analyysia. Sen arvo on sen journalistisissa tavoitteissa.

Mietin myös jääkö kulttuurin tekijöiltä huomaamatta, kuinka kulttuurista kirjoittaminen ei ole ainoastaan teon markkinoinin ja arvioinnin väline, vaan se osa osa sitä keskustelua jota kulttuurista käydään. Kirjoitus jättää jälkiä hetkessä tapahtuvasta taidemuodosta. Se myös avaa tekoa, se välittää tekijän ja yleisön välillä. Jos haluaa, voi nähdä sen kasvattavan, muuttavan asenteita. Taiteen tekeminen, sen kokeminen, siitä kirjoittaminen ja keskustelu voi tuottaa positiivisen luovan kierteen.

Sitä voi kutsua inspiraatioksi. Läheisyydestä nousevaksi luovaksi voimavaraksi, joka antaa meille työkaluja maailmasta oppimiseen.  Tai kuten Johanna Korhonen kirjoittaa tämän päivän Helsingin Sanomien kolumnissaan Opesta oppaaksi, tarvitaan läsnäoleva ihminen, opettaja ja mielenkiintoinen oppimiseen houkutteleva ympäristö.

"(...)nykymaailmassa tarvittavia taitoja ovat esimerkiksi nopea lukeminen, lähdekritiikki, aktiivinen kuuntelu, monikulttuurisuusosaaminen, tunteiden käsittely ja monitahoinen vuorovaikutus."

Tanssivirtaa Tampereella nykytanssifestivaaleilta suuri kiitos kaikille mukana olleille. Nähty monia ajatuksia herättäneitä teoksia.


Samuli Roininen

Mediaseurantaa Osa 16: Voiko tanssista kirjoittaa?

Photo: Ari Ijäs, Copyrights: Moomin Characters Ltd 

Sanotaan että kulttuurista kirjoittamisen ansaintalogiikka on muutosten kourissa.

Sillä tarkoitetaan ensinnäkin sitä, että freelancer-journalisti tai taidekriitikko ansaitsee jutustaan yhä vähemmän. Se tarkoittaa myös sitä, että sanomalehteä julkaiseva mediatalo kokee myyvänsä kulttuurilla tuotettaan yhä huonommin. Ja lopuksi se tarkoittaa myös sitä, että kulttuurilaitos ja taiteilijat eivät näe julkaistujen juttujen ja kritiikkien edesauttavan taiteensa markkinointia, vaan jopa torppaavan hyvän yrityksen.

Tämä näkökulma tuntuu hieman kaventavan keskustelua kulttuurista kirjoittamisesta ja kritiikin sisällöllisistä ongelmista. Tanssityöläisen näkökulmasta on merkittävä ero sillä luodaanko kirjoituksella asenteellinen kyllä/ei-asetelma vai ollaanko oikeasti kiinnostuneita osallistumaan dialogiin.

Koetaanko kritiikki osaksi osallistumista kulttuurikeskusteluun, uuden etsimiseen, oivaltamiseen ja analyysiin. Nähdäänkö kirjoittamisen teko yrityksenä löytää kunkin kohteen omat kvaliteetit, nähdä innovaatiot ja teoksen ainutkertaisuuden. Halutaanko ottaa välittäjän rooli tanssin teon ja kokemisen välillä. Ollaanko ylpeitä ja innostuneita siitä, miten tanssi voi maailmaa avata.

Tanssista voi ja siitä pitää kirjoittaa. Keskustelu tanssista kirjoittamisesta jatkuu. Käykää lukemassa vaikka Liikekieli.comin uudesta Writing Movement-projektista.
 
http://www.liikekieli.com/writingmovement

Ja tervetuloa nyt kuudettatoista kertaa järjestettävälle Tanssivirtaa Tampereella nykytanssifestivaalille. Festivaalin taiteellisen suunnitteluryhmän puheenjohtaja Anniina Kumpuniemi kirjoittaa tanssin olemuksesta mielestäni osuvasti näin:

"Tämän hetken nykytanssi ottaa tuntuvan otteen inhimillisen olemassaolon ydinkokemuksista: ilosta, leikistä ja reaktioista aistimuksiin ja tuntemuksiin.
Teokset puhuttelevat, puhuttavat ja liikuttavat katsojan mieltä ja tunteita leikitellen ja ihmisenä olemisen runsaalla ja ehtymättömällä aineistolla. Olemassaolo näyttäytyy sattumanvaraisena, merkityksellisenä, koskettavana, hauskana ja absurdina. Esitysten koreografiset lähestymistavat vaihtelevat fyysisestä käsitteelliseen ja toteutuvat niin tarkkaan piirrettynä koreografisena muotona kuin liikkeiksi purkautuvana kokemusten ja havaintojen virtana."

  http://www.tanssivirtaa.net/

Jo 100 Tanssivaa Muumilaaksoa!

Tänään kilisteltiin juhlan kunniaksi, sillä eilen 6.2.2013 esitettiin Tanssivaa Muumilaaksoa jo 100. kerran!

Eikä se meno tähän lopu. Kotiesitykset jatkuvat Hällä- näyttämöllä 12. helmikuuta saakka. Sen jälkeen Tanssiva Muumilaakso nähdään mm. Tampereen Viikinsaaren tanssipaviljongissa kesällä 2013.

Nähdään taas!

Terveisin,
Tanssiteatterin MD:n väki

Juhlan merkityksestä

Kuva: Tanssiteatteri MD, ©Moomin Characters™

Tänään nostamme mehumaljaa 100. Tanssiva Muumilaakso- esitykselle! - Onneksi olkoon.

Juhlalla kun tuntuu olevan Janssonin kirjallisuudessa erityinen merkitys. Ja juuri tanssilla on keskeinen tehtävä näissä monesti rituaalisissa kotiinpaluun tai seikkailusta selviytymisen juhlissa. Mörkö on poistunut, ja Sirke Happosen sanoin tanssi ”ilmentää ilon tunnetta, yhdessäoloa ja tilanteen erityisarvoa.”

Ajattelemmeko myös, että juhlassa kokoonnumme kollektiivisesti kokemaan yhteisön merkityksen. Janssonin teoksissa matkaan lähdetään usein yksin, mutta palataan yhdessä, tai muiden yhteyteen. Saamme jakaa tärkeän kokemuksen siitä, että vielä henkilökohtaisen seikkailumme tai symbolisen muutoksen jälkeen olemme tervetulleita liittymään suurempaan kokonaisuuteen, jossa voimme olla omina itsenämme, onnistuimme sitten tehtävässämme tai emme.

Odotus palkitaan, ja niin kuin Vilijonkka varjonäytelmässään, kohdataan juhlassa kauan kaivatut ystävät. - Ja uudet. Osa Tanssivan Muumilaakson jatkuvuutta on ollut harjoituttaa teokseen uusia tanssijoita. Näin ollaan toteutettu Tanssiteatteri MD:n haavetta tuottaa pitkäikäisiä pieniä klassikkoteoksia, joihin voimme palkata uusia nuoria taitavia tekijöitä. Näin perhe kasvaa. Tietenkin myös yleisö uudistuu. Monelle pienelle katsojalle Tanssiva Muumilaakso on ainutkertainen uusi kokemus, esittäjilleen se saattaa olla jo 100.

Kiitokset uudet ja vanhat. Kiitokset yleisö.

Samuli Roininen
Tanssija-koreografi, Tanssiteatteri MD

Uuden vuoden toivotukset

Photo: Samuli Roininen, Copyrights: Moomin Characters Ltd

Hyvää Uutta Vuotta 2013!

No jaa(..) Vuosilukuja. Päivämääriä.

Teknisesti ottaen tätä kirjoittaessani ei ole vielä se h-hetki. Siis Tanssivan Muumilaakson 100. esitys. Mutta tärkeä päivä kuitenkin. Lueskelen blogia, ja löydän tekstin, joka syntyi kun ensi-iltaan oli jäljellä enää 100 päivää!! Tai tarkemmin 100 päivää ja 100 yötä. Siellä siteerataan Jukka Laajarinteen teosta MUUMIT JA OLEMISEN ARVOITUS. Hän väittää, että Toiset ovat olemassa olemisellemme ei ainoastaan tarpeellisia mutta kerta kaikkiaan välttämättömiä. Merkittävä väite. Hän kirjoittaa näin:

”Pidetään mielessä, että otuksen tietoisuus on aina suuntautunut johonkin muuhun kuin itseensä, ja tuo johonkin kurottuminen määrittelee tietoisuuden. Kun poltan sormeni liedellä, tietoisuuteni on kipu, mieleeni mahtuu vain tuo aistimus. Kun kuulen metsästä rapinaa, olen tuo rapina. Nälkäisenä olen nälkä ja olen ruoka, jota tavoittelen. Tällöin en ajattele itseäni, en ajattele minua. Minä puuttuu maailmastani, on vain aistimuksia ja on haluja ja tarpeita ja tavoitteita. On vain esineen kaltaisia olioita. Riittävän keskittynyt, itseään ajattelematon ötökkä on ehkä ötökkä aidoimmillaan.” (Laajarinne, Jukka Muumit ja olemisen arvoitus, WS Bookwell Oy 2009)

Erinomaista tätä vuotta. Nähdään Tanssivan Muumilaakson 100. juhlanäytöksessä Hällä-näyttämöllä keskiviikkona 6. helmikuuta klo18.00! Tervetuloa.

Samuli Roininen
Tanssiteatteri MD

Tiedotustilanteita Osa 6: Muumilaakso muuttaa

Hei vaan,

muistattehan että Tampereen taidemuseon Muumilaakso on muuttamassa uusiin tiloihin. Tanssiva Muumilaakso-näyttely on vielä nähtävissä Vapriikissa.

"Tanssiva Muumilaakso käsittelee liikettä ja tanssillisuutta Tove Janssonin muumitaiteessa. Muumit tanssivat, heidän ystävänsä tanssivat, jopa luonto tanssii ja tanssittaa Muumilaakson asukkaita. Välillä tanssiaskelia säestää musiikki – Muumipappa soittaa haitaria tai Nuuskamuikkunen huuliharppua, ehkäpä joku viheltää – toisinaan kuva itse tanssii rytmisin viivoin. On kuin tanssi olisi kirjoitettu ja piirretty punaiseksi langaksi muumitarinoihin. Se ei ole ihme, sillä Tove Jansson, muumien luoja, taiteilija ja kirjailija, rakasti itse tanssia."

Sinne siis. Muumilaaksolle on avattu myös uudet komeat verkkosivut:

http://muumilaakso.tampere.fi/