"The multimedia dance play adapts Tove Jansson’s The Tales from the Moominvalley. The Finnish classic is given a family friendly contemporary dance makeover and won a Shanghai EXPO 2010 Culture Award." thatsmags.com

perjantai 31. tammikuuta 2014

Mediaseurantaa Osa 19: Tositarinoita lastensuojelusta

Photo: Ari Ijäs, Copyrights: Moomin Characters Ltd














Hei taas,

Tämän päivän Helsingin Sanomien kaupunkitoimittaja Päivi Punkka kirjoittaa tärkeästä, mutta monesti hiljaiseksi vaietusta asiasta, lastensuojelun arjesta otsikolla Tositarinoita lastensuojelusta. Seitsemän tositarinaa perheistä, joissa omat voimavarat eivät ole enää riittäneet. Kun aikuinen ei ole enää jaksanut olla aikuinen, lapsi on monesti vaarassa menettää oikeutensa olla lapsi.

"Vaikka vanhempi tietäisi perheen tarvitsevan apua, vastaus lastensuojelun mukaantuloon voi olla raivo, suru tai viha. Vaikka omat voimat, keinot ja usko ovat loppuneet jo ajat sitten. Vaikka lapsen elämä rynnii kovaa vauhtia väärään suuntaan."

Lapset, ja aikuiset tarvitsevat joskus toisen aikuisen apua. Hyvää tehdään monesti hiljaa ja ilman otsikoita. Toisinaan taas otsikot voivat auttaa asian onnistumiseen. Lehden toisella aukeamalla kirjoitetaan Toven juhlavuoden tapahtumista. Toven juhlavuosi näkyy myös monina hyväntekeväisyyshankkeina. Toimittaja Suvi Ahola kirjoittaa Helsingin Sanomien kulttuurisivuilla tänään näin:

"Muumituotteiden lisenssihaltioiden kanssa Moomin Characters kerää juhlavuonna lastenjärjestö Unicefille summan, jonka arvioidaan kohoavan jopa miljoonaan euroon(...) "Nopein tapa muuttaa maailmaa on se, että opetetaan tyttöjä lukemaan", Moomin Charactersin toimitusjohtaja Roleff Kråkström arvio projektia." Kirjailijan juhlintaan tällainen auttaminen istuu luontevasti."

Tovelle lapsi ja lapsen oikeus ja kyky katsoa maailmaa omalla tavallaan on aina ollut tärkeä aihe taiteessaan. Toven kirjoissa muumiperhe on se, josta voi ottaa etäisyyttä omien probleemien selvittelyyn, ja sitten taas palata muiden pariin. Tove Jansson -seuran sivuilla tätä perheen ja yksilön vuorovaikutussuhdetta kuvataan näin:

"Kaikkien muumikirjojen miljöönä on laakso, jonka keskellä asuu omalaatuinen muumiperhe sinisessä kaakeliuunia muistuttavassa talossa. Keskushenkilö on Muumipeikko vanhempineen; heitä ympäröi laaja joukko ottolapsia, sukulaisia, esi-isiä, naapureita, ystäviä ja pelottavia muukalaisia. Kirjoissa joudutaan yleensä seikkailuun tai katastrofiin (tulva, maailmaa uhkaava komeetta, hirmumyrsky, taika, merihirviö), johon liittyy matka ja siltä paluu. Lopussa muumien kotielämä palautuu aina turvallisiin uomiinsa, ja kirjat päättyvät poikkeuksetta yhteiseen juhlaan. 

Muumikirjojen suosiota selittävät varmasti eniten niiden psykologinen osuvuus ja kyky, jolla kirjailija tasapainottelee lapsen ja aikuisen maailman välissä. Muumikirjat ovat sekä lasten että aikuisten kirjoja."

Tove Jansson -seura

Lasten ja aikuisten kulttuuria. Lasten kulttuuria, niin aikuisten kuin lasten itsensä tekemää. Aikuisten ja lasten yhdessä ja toisilleen tekemään kulttuuria. Perheen omaa yhteistä kulttuuria.

Tätä kaikkea on tärkeää olla tekemässä.

Samuli Roininen
Tanssiteatteri MD

lauantai 18. tammikuuta 2014

Mediaseurantaa Osa 18: Lastenkulttuuri nyt!

Photo: Ari Ijäs, Copyrights: Moomin Characters Ltd
















Hei vaan,

Vuonna 2014 tulee siis kuluneeksi 100 vuotta Tove Janssonin syntymästä.

Tanssiteatteri MD ja Tanssiva Muumilaakso juhlistavat juhlavuotta helmikuun kotiesityksillä Hällä-näyttämöllä sekä kiertueella Suomessa ja ulkomailla!

Juhlavuoden tapahtumista löytyy tietoa monesta eri paikasta. Käykää vaikka lukemassa Kaksplus -lehden perheblogia Lastenkulttuuri nyt!, jota kirjoittaa Kaksplussan ja Annan toimittaja, äiti ja kulttuuriaddikti Saga Wiklund. Hän kirjoittaa juhlavuoden monista tapahtumista. Muumien historiasta Saga muistuttaa, että Muumilaakso syntyi vastareaktiona sodalle. Se jääkin ehkä unohduksiin, kun juhlimme muumilaakson luojaa. Muumit ovat matkanneet pitkän matkan.


"Sotavuodet muokkasivat yllättävän paljon Tove Janssonin taiteilijan uraa: muumitarinat syntyi oikeastaan vastareaktiona sota-ajan surulle, pelolle ja ankeudelle. Muumilaakso oli taiteilijalle värikäs, ihana ja turvallinen pakopaikka, jossa kaikki oli mahdollista. Tuula Karjalainen kuvaa näitä asioita uudessa Jansson -elämäkerrassaan Tee työtä ja rakasta (Tammi 2013)."

"On jännittävää, että Muumi-sarjakuvien täytyi tulla ensin suosituiksi Britanniassa ennen kuin ne kelpasivat suomalaiselle lehdistölle. Muumi-sarjakuvaa julkaistiin 1950-luvulla päivittäin maan suurimmassa iltapäivälehdessä The Evening Newsissä. Myös joidenkin Toven kirjojen kääntäminen suomeksi kesti yllättävän kauan – mutta kun muumit löivät läpi itsensä, suosio oli todella suuri. Taidemaalarista tuli loppuiäkseen muumien äiti. Muumit pysyivät, vaikka Jansson teki paljon muutakin, kuten kirjoitti novelleja ja maalasi edelleen. Välillä Tove suorastaan tuskastui siihen, että peikot seurasivat häntä aina ja kaikkialle."


Blogit.kaksplus.fi

Saga kirjaa blogissaan myös poimintoja juhlavuoden monista tapahtumista. Itse olen aikeissa vierailla ainakin Porvoon Kirjallisuusseminaarissa: ”Kaikki on hyvin epävarmaa, ja juuri se tekee minut levolliseksi.” 8. – 10.8.2014. Näin on.

Hauskaa vuotta 2014.

Samuli Roininen
Tanssija-koreografi
Tanssiteatteri MD