Mediaseurantaa Osa 16: Voiko tanssista kirjoittaa?

Photo: Ari Ijäs, Copyrights: Moomin Characters Ltd 

Sanotaan että kulttuurista kirjoittamisen ansaintalogiikka on muutosten kourissa.

Sillä tarkoitetaan ensinnäkin sitä, että freelancer-journalisti tai taidekriitikko ansaitsee jutustaan yhä vähemmän. Se tarkoittaa myös sitä, että sanomalehteä julkaiseva mediatalo kokee myyvänsä kulttuurilla tuotettaan yhä huonommin. Ja lopuksi se tarkoittaa myös sitä, että kulttuurilaitos ja taiteilijat eivät näe julkaistujen juttujen ja kritiikkien edesauttavan taiteensa markkinointia, vaan jopa torppaavan hyvän yrityksen.

Tämä näkökulma tuntuu hieman kaventavan keskustelua kulttuurista kirjoittamisesta ja kritiikin sisällöllisistä ongelmista. Tanssityöläisen näkökulmasta on merkittävä ero sillä luodaanko kirjoituksella asenteellinen kyllä/ei-asetelma vai ollaanko oikeasti kiinnostuneita osallistumaan dialogiin.

Koetaanko kritiikki osaksi osallistumista kulttuurikeskusteluun, uuden etsimiseen, oivaltamiseen ja analyysiin. Nähdäänkö kirjoittamisen teko yrityksenä löytää kunkin kohteen omat kvaliteetit, nähdä innovaatiot ja teoksen ainutkertaisuuden. Halutaanko ottaa välittäjän rooli tanssin teon ja kokemisen välillä. Ollaanko ylpeitä ja innostuneita siitä, miten tanssi voi maailmaa avata.

Tanssista voi ja siitä pitää kirjoittaa. Keskustelu tanssista kirjoittamisesta jatkuu. Käykää lukemassa vaikka Liikekieli.comin uudesta Writing Movement-projektista.
 
http://www.liikekieli.com/writingmovement

Ja tervetuloa nyt kuudettatoista kertaa järjestettävälle Tanssivirtaa Tampereella nykytanssifestivaalille. Festivaalin taiteellisen suunnitteluryhmän puheenjohtaja Anniina Kumpuniemi kirjoittaa tanssin olemuksesta mielestäni osuvasti näin:

"Tämän hetken nykytanssi ottaa tuntuvan otteen inhimillisen olemassaolon ydinkokemuksista: ilosta, leikistä ja reaktioista aistimuksiin ja tuntemuksiin.
Teokset puhuttelevat, puhuttavat ja liikuttavat katsojan mieltä ja tunteita leikitellen ja ihmisenä olemisen runsaalla ja ehtymättömällä aineistolla. Olemassaolo näyttäytyy sattumanvaraisena, merkityksellisenä, koskettavana, hauskana ja absurdina. Esitysten koreografiset lähestymistavat vaihtelevat fyysisestä käsitteelliseen ja toteutuvat niin tarkkaan piirrettynä koreografisena muotona kuin liikkeiksi purkautuvana kokemusten ja havaintojen virtana."

  http://www.tanssivirtaa.net/